Terveiset


Terveiset Yppäristä

Terveiset täältä Yppäristä. Suuri kiitos Urholan pojille ja tytöille tapaamisten järjestämisestä.Tämä vuoden tapaaminen oli minulle erityinen.Suunnittelimme porukalla rakkaalle miehelleni hautakiveä.Ja siitä tulikin oikein hyvä. Juuri hänelle sopiva .Kiitos .

  Eilen olin kirkossa. Siellä lauloi kuorossa yksi lastenlapsistamme Katri 7.v..Lapset olivat pukeutuneet enkeleiksi.Raamatun tekstinä oli kertomus Jaakobista erämaassa jossa hän lopenuupuneena otti kiven päänalusekseen ja nukahti.Hän näki unta .Oli tikapuut maasta taivaaseen ja enkelit juoksivat niitä pitkin ylös ja alas.Siinä vaiheessa ajatukseni siirtyivät talviseen Tihisen törmään.Ne törmäthän olivat tamppautuneet ihan koviksi kun aina siellä laskettiin mäkeä milloin suksilla milloin heinillä täytetyillä muovisäkeillä.Vaikka lumella täytettynä sai kyllä parhaat liut, mutta oli raskas raahata ylös.

Pojat tekivät myös hyppyreitä.Kerran sitten laskettiin hyppyristä muistaakseni muovisäkeillä. Pojat sitten vertailivat kuinka korkealla kukin oli käynyt. Olli sitten sanoi,että kävi taivaassa asti.Toiset kyllä vähän epäilivät mutta Olli sanoi, kyllä kävin :näin Jumalankin, joka taisi ajaa kärryillä ja enkelit lypsivät punaisia lehmiä. Eipä sitä toisetkaan sitten enää epäilleet.Niin , että ei me aivan pakanoitakaan oltu.

   Tulin sitten kotiin kirkosta ja soitin vanhimmalle tyttärelleni Päiville, että miten se Jaakobin uni jatkui . Sieltä vastasi hänen miehensä Kimmo jonka kanssa sitten Googlesta asiaa selvitimme.

Hyvää Syksyn jatkoa kaikille sukulaisille. Toivottavasti tapaamme ensi kesänäkin. Terveisin  Riitta Keskitalo o.s.Holopainen Yppärissä 30.9.2019